"Höyrykattiloita on rakennettu höyrykoneisiin 1700-luvulta alkaen. Höyrykattilalla on ollut tekniikan kehittymiseen ratkaiseva vaikutus monella tapaa. Höyrykoneen osana se mahdollisti teollisen kehityksen. Toisaalta se hyvin suurena turvallisuusriskinä pakotti kehittämään valmistus- ja suunnittelumenetelmiä. Kun veden olomuoto muuttuu höyryksi, se vaatii ilmanpaineessa ja 100°C lämpöisenä noin 1600 kertaisen tilavuuden ja muodostaa silloin suuren paineen suljetussa astiassa. 1800-luvulla höyrykoneiden tehoa pyrittiin jatkuvasti parantamaan, mikä oli mahdollista nostamalla höyrynpainetta. Tämä taas johti toistuviin höyrykattiloiden räjähdyksiin."
Ja minulla on olo kuin höyrykattilalla. Kattilaa on pikku hiljaa lämitetty, lisätty painetta. (Ja btw, tätä kun aloin kirjoittaa niin kuvaus sopisi tietenkin sopivassa tilaneessa kuvaamaan jotain vähän eroottisempaakin asiaa, mutta nyt en puhu siitä ;) ) Niin, siis höyrykattila.
Omassa kuvainnollisessa höyrykattilassani vetenä toimii ajatukset ja veden lämmittäjänä ympäristö. Ympäristön vaikutuksesta vesi alkaa lämmetä, lähteä liikkeelle. Sitten höyrystyessään ne laajenevat. Ja kun niitä on tarpeeksi laajennettu, kuuluu POKS!!! Tarpeeksi kun on saatu painetta aikaiseksi, kaikki ajatukset eivät vain yksin kertaisesti mahdu päähäni, ja tapahtuu räjähdysonnettomuus.
Valitettavasti tämä höyrykattila on niin vanhanaikainen, että turvallisuuskehitys ei ole vielä ihan huipussaan, tuskin koskaan tulee olemaan. Joten, taasen kävi niin että kattila sanoi piu pau poks ja nyt sitä sitten taas kerätään palasia kasaan, harmi että tällä kertaa palaset lensi aika helvetin pitkälle säteelle, joten ottaa aikansa... Onneksi tämän kattilan tehoa ei tarvitse yhtään yrittää enää parantaa, toimii jo vähän vallankin kierroksilla aina toisinaan, joten toivottavasti vältymme toistuvilta räjähdyksiltä ;)
Aloin tässä kirjoittaessani miettimään, mikä olisi parempi teknologia, vähän edistyneempi ehkä? Teflon? Kova pinnasta, ei päästä mitään läpi eikä vaurioitu.. Teräskattila? Vähän voi tulla lommoja mutta kestää silti, säässä kun säässä... Ei... Vaikkei se aina ole niin kivaa olla höyrykattila, niin ainakin sitä tietää että on ajatuksia ja tuo ne esiin, joskus vähän vahingossa mutta kuitenkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti