Asioista, kipeistä ja vaikeistakin, voi puhu niiden oikeilla nimillä. Ja siitä minä pidänkin. Omistan mielipiteitä enkä aina ole kaikkien kanssa samaa mieltä. Mitä rakastan? Elämää! Sen kaikkia värejä ja vivahteita, sen antamia mahdollisuuksia ja mahdottomuuksia.
lauantai 5. maaliskuuta 2011
Dear food diary,
Ongelmallista... Miten saisin aikaiseksi muuttaa koko perheen ruokavaliota vielä vähän parempaan suuntaan. Tässä olisi tavoitteeni: Ei turhia lisäaineita. Ei valmisruokia vaan kaikki syötävä olisi ns. aidoista raaka-aineista. Vähemmän sokeria. Vähemmän teollisia tuotteita.
Jos tämän saan vielä joskus toteutettua, annan kyllä itselleni 10 pistettä ja papukaija-merkin! Aikaa on vaan niin vähän. Vai tuntuuko se siltä? Jos alkaisin suunnitella jääkaapin sisällön vähän paremmin, olisin jo askeleen lähempänä päämäärääni. Itse en syö enää ollenkaan mitään eineksiä enkä juurikaan mitään teollisia rasvoja, mutta kun se vaan on niin harmittavan helppoa tunkea niitä kuitenkin lasten suusta alas... Vähän ristiriitaista sinänsä, eli itse en syö, mutta annan silti lasteni syödä, hmmm, vaatinee pientä itsetutkiskelua tämä kysymys.
Muutamia esimerkkejä mainitakseni, eli haluaisin ehtiä leipomaan kaikki leivät itse. Ja haluaisin tehdä lasten lounasruoat myös muuten kuin suoraan-paketista-periaatteella. Pitäisi varmaankin ruveta pakastamaan ruokaa enemmän niin sillähän siitä selvittäisiin.
Nyt on ollut paljon otsikoita teemalla: Mitä ruokamme sisältää? Ja ei, en ole markkinoinnin uhri, olen tätä miettinyt jo pidempään, toteutus on vielä vähän puolitiessä. Mutta tottahan se on, ei sitä ennen vanhaan sen ihmeellisempiä poppakonsteja ja suuria ruokatuotantolaitoksia tarvittu ruokkimaan perheet. Omavaraisuus olisi tietenkin se pyramidin huippu, mutta en sentään ihan niin suureen muutokseen ole valmis, eikä varmaankaan kotiväkikään, huomatessaan pari lehmää, kanalauman ja vuohen määkimässä takapihalla... :)
Onko kuitenkin tekopyhää syödä vai osittain "ekologisesti"? Vai onko tämä sellainen joko-tai kysymys? Noh, olen kuitenkin sitä mieltä että kunhan tavoitteet ja asenteet ovat oikeansuuntaisia, niin eiköhän se valmislihapullapaketti silloin tällöin sallita kiireiselle kotiäidille.
Paljon minua mietityttää myös tuontiruoat sekä lihatuotanto, mutta niistä toisella kertaa. Näissäkin asioissa joudun vielä vääntämään kättä itseni kanssa, katsotaan sitten voittaako vasen vai oikea, heh... Aiheet ovat niin laajoja ja omat mielipiteet vielä vähän avoimia, joten palatkaamme niihin myöhemmin. Eli näillä mennään tällä erää, popsimalla porkkanaa ja haukkaamalla hedelmää! Ja tänä iltana pihviä, nams!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti