maanantai 24. tammikuuta 2011

Mamma mikä on kissojen taivas?

Kissani lähti tänään kohti parempia hiirestysmaita. Kurjaa... Olen miettinyt tässä jo aiemminkin, että miten tällaisia asioita selitetään lapsille? Kolmevuotias osaa kuitenkin jo kysyä ja jokin vastaus pitää keksiä ennen seuraavaa mummilan reissua. Pitänee ensin tarkastella itse vähän lähemmin asiaa, eli mitä mieltä itse olen asiasta? Uskonko kissojen taivaaseen? Kuitenkin periaatteenani on ollut olla lapsilleni mahdollisimman rehellinen ilman sellasita lässynlässyn hömppäpömppää. Tästä syystä esim. joulupukki-jutut tuottivat minulle pientä haastetta tässä taannoin, mutta selviydyin kunnialla kertomatta pojalle totuutta. Lapsilla on kuitenkin mielestäni oikeus uskoa joulupukkiin, kaikesta huolimatta! Mutta siis kissa. Niin, sitä ei nyt vaan enää ole. Julma totuus. Miksei sitä ole? No se kuoli. Mikä on kuolema? Pitääkö jo tässä vaiheessa varautua keskustelemaan tästä lapsen kanssa vai voisiko sen asian siirtää vielä pari vuotta eteenpäin? Pari vuotta itselle lisäaikaa päättää ensin itse miten mieltää kuoleman. Tästä alkaakin taas sellainen suurempi ajatusten vyyhti joka sisältää nämä uskon asiat. Pitäisi kaiketi tehdä joku linjaus jotta osaisi olla johdonmukainen kasvatuksessaan. Kannatan monia kristillisiä arvoja, mutta tässä perinteisessä suomalaisessa kirkossa on paljon sellaista mitä en allekirjoita. Ja mikäli oikein olen ymmärtänyt, raamatun mukaan eläimet eivät edes pääse taivaaseen. Taas yksi näistä kysymyksistä, mitä olen ennenkin miettinyt, että why oh why? Eläimiähän me kaikki olemme, se on minun teoriani. Olisiko eläimille siis oma taivas, vai olisiko se yhteinen meidän ihmiseten kanssa? Vai pitäisikö ottaa vaan karu linja ja sanoa että kuollut ja kuopattu? Eeeei, siihen en pysty. Kissojen taivas, se tuntuu kyllä tässä vaiheessa varsin varteenotettavalta vaihtoehdolta. Ja siihen on myös helppo lähteä itse mukaan, ajatella, että siellä sen kaverin on nyt hyvä löhöillä. Haluan ehkä kuitenkin suojella vielä tässä vaiheessa lapsiani kaikelta maailman tuottamalta surulta ja murheelta, niitä riittää varmasti sitten tulevaisuudessa ihan tarpeeksi. Eli kissa meni kissojen taivaaseen, paikkaan minne kaikki kissat pääsevät kun eivät jaksa enää sinnitellä täällä maan päällä. Kuulostaa hyvältä, ja niin ihanan kauniilta vaikka maailma ei aina sitä todellisuudessa olekaan. Surumielisin tunnelmin, lähetän kissalleni terveiset sinne kissojen taivaaseen...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti